Annou Matjé Kréyol


An kèsion ba'w

🗣️ I pati bien pati, kannaval ka woulé simenn-tala.
🗣️ Koumanniè ou ka viv tradision-nou an épi es ou bien konnet li?



Ki fidji kannaval-nou ou konnet? Es ou konnet neg-gwo-siwo oben mariàn-lapo-fig, kiles ankò?
Es nou ka kontinié sé tradision an, kontel sèvi sa nou ja ni, vié rad-kabann pou kouri vidé? oben vréyé farin mèkrédi-désann? Vidé pijama? Kiles ankò ou konnet?
❓ Es ou ka tann asé mizik kannaval ki ni mésaj adan?
❓ Ki sa ou té ké lé wè oben ki sa ou ké fè lanné-tala pou kannaval-la pi an gou'w?



Vréyé anpil pawol!



Mel-ou (si ou lé):
(Nou pa ka patajé mel-ou. Ou pé ba nou'y si ou lé risouvwè dot mésaj kon tala.)





Sa moun ja di!

« Ni bien lontan an pa ka fè kannaval. Pas tan fè tan, tan kité tan. »

« Man ka gadé'y douvan télé-mwen. »

« Mwen té ké enmen ni plis mizik adan tout konmes épi plis moun abiyé épi rad kannaval. Kannaval ka fè touris vini épi anlo manmay péyi-a ka viré pou tradision-an. Kannaval sé an bel moman ki ka vréyé tout stress alé. »

« Mwen konnet tout sé Fidji Kannaval nou. Dépi Mariàn Lapo Fig, Karolin Zié Kokli, Neg Gwo Siwo, Medsen Lopital, Matlo Sou, Mas Lanmò. Tradision-nou ka tibren ped. Sé manmay-la pa djè ka suiv sa, yo simien achté rad an magazen. Pa ni zafè rad-kabann. Mwen pa ka alé kannaval ankò. »

« Nou konnet Vaval. Kannaval nou sé tradision-nou, fok pa ped sa. »

« Bon kannaval! »

« Sa mwen pli enmen sé Lévé Pijama. »

« Lanné-tala, kannaval-la pran an lot wotè ; nou pran konsians sé tradision-nou, fok pa nou kité'y alé. Dépi janvié mwen wè bel bagay. Nou konprann sé ki ka fet kay sé vwazen-nou nou té ka wè Matnik. Ni anlo gwoup ka mété an limiè, mariàn lapo fig, medsin lopital, karolin zié koki. Nou konprann fok nou sèvi tet-nou épi lanmen-nou pou kréyé bel bagay. Kannaval Matnik sé pa moun tou touni. »

« Man konnet zié kokli, djab wouj wosi.. Madi gra ni zafè fè bannan fri. Man pa ka djè pran rad anba kabann ankò. Fok Nou pousuiv tradision-an »

« Man toujou enmen kannaval. Man ni lokazion kouri vidé, alé nan swaré, gadé mas pasé, ay nan konkou chanté kréyol... Man toujou enmen kouté avidobsek Vaval lè mèkrédi rivé. An bagay man pé ripwoché kannaval jòdi, sé lo fes déwò a, lo chanté malélivé a épi lo boudoum-boudoum sé gwoup a pié a ka pété zorey moun lan. »

« Bel bonswè, Ni tibren lanné man pa ka kouri vidé. Man douvan latélé ka gadé. Man wè dé bel gwoup. Man wè osi dé bagay ki pa plè mwen. Men bon !!! »

« Sa mwen wè lanné-tala, sé manmay-la pa djè respekté tradision mariyaj birlesk la. Yo simien pòté tout kalité rad. Mwen pa tann sé mizik-la lanné-tala. »

« Lanné-tala man té two las, man pa fè kannaval. »

« Zou... kawolin ziéloli... papa djab ek djabloten... maslanmò... ladjables... bosékléré... medsenlopital... men nou ka ped fos nan kréyasion kisiswa mizik... pawol chanté... mizik tanbou... mizik bann nan lari. Dégizman ek korégrafi an lari-a ek pawol chanté ki pé pasé laradio avan yo mofwazé an lari-a... Yo sé di jòdijou mwens ou ni twel pli ou nan larel kannaval-la... avan té ka ni plis bal gran moun épi lorkes ka bay bon mizik biabi oben madiana... men apré an tan sé an lot... tan fè tan tan kité tan... pa rété rad anba kabann... »

« Pèsonaj: Kawolin zié loli, medsen lopital, zou, mas lanmò, mas fil, djables épi fey kowosol, djabloten épi grèlot, papa djab épi miwè, dan ritjen. Mizik: "voici le loup (lè léwo té ka wè jou)", "blé pal, blé fonsé (lè lapolis ki té mové)", "lanmen nwè (an bagay moun té ka kwè)" »