Annou Matjé Kréyol
❓
An kèsion ba'w
🗣️ Toulong ni maché lokal épi machann ka vann pwodui péyi-a ki bel épi bon
pasé sa nou pé touvé adan sé gran konmes-la.
🗣️ Poutji pa ni otan moun ka fè kous-yo adan maché lokal?
❓ Es ou ka alé adan ti maché lokal pou gadé sa moun péyi ka pwodui?
❓ Dapré'w, es lè ou achté lokal ou ka endé lékonnonmi-nou épi ankourajé agrikilti, lapech
péyi-a?
❓ Koumanniè nou pé fè jennes-nou sav ni anpil travay adan sa épi moun péyi ké toujou bizwen
manjé manjé-nou?
❓ Ki sa fok nou aprann asou tradision manjé-nou, sézon, épi valè latè-nou, lanmè-nou pou nou
pé fè douvan?
Mel-ou (si ou lé):
(Nou pa ka patajé mel-ou. Ou pé ba nou'y si ou lé risouvwè dot mésaj kon tala.)
Sa moun ja di!
« Mwen enmen achté. Ni ti boutik-mwen tou pas sé machann lokal ki ka mété lédjim-yo la kè an pa alé si maché. »
« Fok ni plis ti maché lokal pou moun viré pran labitid achté pwodui lokal. »
« Sé pa tout maché lokal ki lokal. Ou ka trapé kawot lotbò. Mandarin Mawok... »
« Bel bonjou, mwen toujou alé maché lokal pou tou sa mwen bizwen. Sé an plézi palé ek sé moun-lan. Sa pòtalan pou péyi-a. Sé agrikiltè ka ba nou manjé. »
« Wi men maché lokal-ka chè pasé sé libsèvis-la! Poutji? Tanzantan man ka alé achté an ti bagay, men man pa sèten sa ka endé nou. Anplis jennes-nou pa ka menm miziré wotè agrikilti-taa, man pa sav pou lapech-la. Koumanniè fè? Sa sé an bel kèsion! »
« Tou lè sanmdi man ka alé maché lokal Trinité »
« Mwen pé pa alé adan maché lokal padavwa mwen lot bò-a. Mé mwen sèten sa ka endé lékonomi lè nou ka achté lokal. Dapré mwen manjé lokal mérité valorizé pou montré ki lenpòtans i ni asou santé-nou. Sé kon sa nou ké montré jénès-nou ki larel pou pran. Fok nou pran konsians sa enpòtan manjé sa ki ka pousé oliwon nou plito ki sa ki enpòté, pas sa pli pòtalan pou santé-nou. »
« Gran konmes ka vann fwi épi lédjim, viann épi pwéson, méyè maché pas yo ka vann pli gwo kantité ba plis moun. An maché-a, ou ka touvé mwens pwodui é yo pli chè pas ni mwens moun ka achté yo. Jou plis moun ké alé chak simenn an maché, pétet sé machann-lan ké pé bésé pri-yo. Sa anlo moun té key enmen sé ni posibilité achté bon pwodui yo asiré la yo sòti, mé pli bon maché. »
« Fok ba sé jenn-lan anvi travay tè-a. Fok pwopozé yo mòsò tè an frich pou yo fè tè-a viv. »
« Mwen ka konsonmen lokal. Mari-mwen ka fè maché. Sé ti-ich mwen, mwen ka ba yo manjé manjé péyi-a »
« Man kwè sé an bagay ki pé ké fini. Toutan péchè, agrikiltè épi bouché ké ni mwens kliyan ki lé gran konmes, yo ké oblijé vann pli chè pou yo tiré kò-yo dafè. É toutan yo ké vann pli chè ki nan lé gran konmes, mwens yo ké ni kliyan. Sa'w lé fè ? »
« Mwen ka alé adan maché ka fet adan katjé. Sa vré alé maché ka ankourajé agrikiltè men délè yo ka ekzagéré asi pri sèten pwodui yo pa swen kontel fouyapen. Ek sé jennes-la bien lé travay tè-a men yo pa ka touvé. »