Annou Matjé Kréyol
Avan nou ba'w rézilta'w, mi kèsion lasimenn-lan!
❓
An kèsion ba'w
🗣️ Dépi 2011, sagas sé an gwo pwoblem ba nou, santé-nou, zafè-nou. Menmsi ou pa viv sa bò
kay-ou
asiré-pa-pétet ou pa mantjé'y. Anmizi anmizi,
chak lanné ni sagas ka rivé pasé lanné avan sa, épi pli
lontan
.
🗣️ I sanm arivaj sagas paré pou ba nou an wouspel pou lèrestan lanné-tala. Dapré'w,
koumanniè nou jéré pwoblem-tala
an 2025?
❓ Es sagas ja fè santé'w mal, oben ta moun ou konnet?
❓ Es nou ka fè asé wouchach épi bokantaj pou konprann sa?
❓ Es nou-menm nou doubout kont pwoblem-tala asé?
❓ Si lajan pa té an pwoblem, ki pi gran lidé ou té ké ni pou nou jéré sa?
Sa ou ka di asou sa?
Mel-ou
(si ou lé): (Nou pa ka patajé mel-ou. Ou pé ba nou'y si ou lé risouvwè dot mésaj kon tala.)Sa moun ja di!
« Pwoblem sagas la pa jéré pa moun ki pou jéré sa. Moun doubout men sa pa chanjé ayen. Santé-nou ka pran plon an sa, men ni gouvelman, ni gran jan administrasion pa ka brennen pou Lézantiy. Sa maléré ba nou. »
« An za di sa an ka wè. Sa pé et an bon bagay tou. Alè alè, anpil moun ka pran bon fè. »
« Fok sèvi'y pou fè bagay épi'y (langré, chabon...) »
« Pou nou itilizé sagas fok nou za sonjé koumanniè nou ka rann li san danjé ba santé-nou. Apré nou pé fè matiè plastik épi'y oben chabon véjétal kon linivèsité Lézantiy lé fè. »
« Manman-mwen ka viv bò lanmè-a: lè ni twop sagas épi lapli tonbé anlè'y, ou sé konprann yo simen an chajman zé pouri! Si man té ni an bon gwo lajen man té kay ouvè an lizin pou sagas divini riches-nou. »
« Foda itilizé sagas pou wè si nou pé fè an bagay épi sa. »
« Mwen ka mandé kò-mwen si nou pé pa sèvi gaz sagas-la pou fè lénèji. »
« Lidé-a man ka ba sé itilizé sagas-la, transfòmé'y pou fè dot bagay. Kidonk, fok ni an lizin. »
« Man té wè o voklen an bel ti krey djoubakè ranmasé sé sagas-la bò lanmè-a. Men landimen maten an té ni plis ankò! Fok touvé an solision pou koré sé sagas-la anlè miklon. Ki métod? »
« Mwen pa pòtalan adan pwoblem-tala men nou ka wè kanmenm i ka touché anlo moun. An ka di épi an malè nou pé fè an bon bagay. Ni met-a-manniok ka travay asou sa i pé ba nou di bon. »
« Érezman sagas pa ka fè mwen mal. Men sé pa pou sa mwen pa ka sonjé sa ki pou viv épi sa toulong. Si lajan pa té an pwoblem mwen pwopozé sèvi sagas pou anlo bagay kon sa ka fet dot koté, kon fè linet, brik, épi anlo dot bagay ankò. »
« Fo nou touvé an zannimo / pwason ki ka manjé sagas. Oben si nou pé touvé an chimis pou i pé sa touvé an manniè pou tjwé sagas san griji lanmè-a. »
« Lafwans pou pran pozision pas sé an péyi fwansé. »
« Nou pé itilizé'y pou fè brik épi'y. »
« Mwen ka pansé léta fwansé pou matjé pwoblem-tala an aksion'y. »
« Sagas sé en gwo pwoblem. Man ka espéré yo ké touvé an solision vitman. »
« Man ka pansé olié nou pléré fok sa ki ni konpétans an sians (gran-grek) fè létid pou touvé an manniè pou rann li itil pou péyi-a. »
« Sé koumansé sagas koumansé rivé anlè nou. Tout tan loséyan ké chofé sagas kay pousé kon kann. Fok nou bouré dèyè tout aktivité ka chofé planet-la. »
« Mwen sav sé moun-lan ka viv bod-lanmè ek adan pwoblem sagas-la ka soufè anlo épi lodè-a. Sé pwoblem élektronik la tou. Mwen ka espéré nou ké touvé silision pou sèvi sagas-la kon dot péyi ka fè'y. Sa mwen ka di, sé fodra nou alé obsèvé koumanniè yo ka fè pou sèvi'y épi sa pou nou pé sa fè'y menm manniè. Fok nou pa rété la ka atann anlè léta pou ba nou fos. Annou kotizé ek kolé tét kolé zépol pou touvé an solision. Mwen ka pansé sé an bagay lannati ka ofè nou ki la. Sé nou ki pou sav sa nou ka fè épi'y. »
« Nou sé pé fè an bagay épi sagas-tala kon yo ka fè an tjek-pa lisid lanmérik. I ka sanm mwen yo ka fè brik épi'y pou fè kay. »
« Yo sanfouté pa mal di djel-nou. Sé wol gouvelman-an, men sé lè yo lé, yo ka gadé si yo ka jété an zié. Man anrajé. »
« Kisiswa koté-a, sa jénan. Menm lè ou ka viv lwen sa. Man té key fè an estasion an lanmè-a pou trapé sé sagas-la. »
« Mété an gran machin kon sé tala yo ka sèvi pou rékot blé, mayi, bagay konsa ("moissoneuse batteuse") anlè an gran bato épi ranmasé'y anmitan lanmè. »
« Sa ka mandé anlo travay!!! Sa ka mandé nou rété 2 minit kolé tèt kolé zépol pou palé asou poblenm-tala!!! Pou nou pé sa mété douvan-jou koumanniè sagas pé sèvi tè-nou!!! »
« Pep Matnik bouzwen ritouvé konésans spiritiel li. Si nou té pi douvan, ki nou té aplitjé pou viré édiké kò-nou, nou té ké pé kriyé sèten fos lanati, pou nou pa soufè anba sagas dri kon sa. Anlot bagay manmay Matnik bouzwen tou, sé plis lentélijans kréyatif, pou nou té sa katjilé anlè an manniè pou transfòmé sagas-la adan an bagay ki té ké sa ba péyi-tala plis valè. »
« Fok touvé an indistriyel pou sa. »
« Nou pa asé doubout douvan poblenm-tala! »
« Lézom ka malpwopté lannati. Épi lannati ka palé. Sel sa ki pli wo a kapab mété lod talè. »
« Fodré tou sa ki gaté épi poblenm sagas rivé fè an larel. »
« Yo di sé tou sa lagrikilti épi lendistri ka jété nan lanmè, réchofman klimatik épi chanjman sézon, ki lakoz poblenm sagas tala. Si man konprann bien, sé koumansé nou koumansé wè tonn wawet rivé anlè plaj-nou menmsi, érez-di-bonnè, ni lanné i ni mwens. Sa posib fè konpos ba agrikiltè épi sagas. Yo za koumansé an péyi-a. Pou mwen, foda chaché an lajan la i yé pou kontinié dévlopé zafè-tala. Sa key an monyen pou ba yonn-dé moun travay é pèmet sé plaj-la gadé belté-yo. »
« Fè bato tjenbé sagas-la épi an filet lè nou ka wè'y olwen. »
« Sa vré dépi an bout tan sagas-la ka ba nou gaz... man ka viv fodfwans pa djè ni sagas ka rivé pa la, men man za tann moun di yo ni pwoblenm santé akoz di sa. Nou ka palé di sa, men ankò an fwa sé lajan nou pa ni, sé estrikti yo poko mété an plas pou lesplwatasion'y. Man sav adan dot péyi, yo ka sèvi'y an konpléman alimantè ba élivaj, langré, épi dot bagay... »
« An jou, sa key bout afos goumen... Politik key fini pa goumen koté-nou. »
« Nou pé sèvi'y pou fè brik épi'y. »
« Mwen man ka rété Wobè, kidonk man konnet zafè sagas-lan bien menm. An péyi-a dépi an moun ka di « sagas » asiré-pa-pétet Wobè ka suiv nan bouch moun-lan 😂. Sé sagas-la ka yenki terbolizé manman-mwen, chak lanné i blijé viré achté an lot laklim davwé sé sagas-la za fè lézot laklim nou té achté a wè mizè. Poudivré, mwen pa pli sav sa nou pé fè kont sa, man ka wè chak jou maléré lakomin misionnen pou tiré sagas an lanmè ka soufè anba soley cho a. Toutfwazékant, yo toujou ka viré lè douvan jou rivé. Pò djab. »
« I za lè pou pwoblenm-tala réglé. I lè pou ladministrasion fwansé pran responsabilité'y pou matnitjé fini soufè anba pwoblenm sargas la. Ni two lontan sa ka alé. Nou bon épi sa ! Fok matnitjé kolé tet pou touvé an solision si lafwans pa lé endé nou. »
« Mwen ka viv lakanpany. Sé lè mwen alé laplaj sa jennen mwen tibren. »
« Fodré ba'y chabon asou rézilta lasians. »
« An pwoblenm santé piblik pou mennen solision >:( »
« Fok rivé trapé yo olwen, an lanmè-a. Épi sa ki fò an sa pou gadé kisa nou pé fè épi yo. Lénèji, langré, poteksion, tapi, brik ... »
« Sa sé an vré poblenm pou nou tout menm si nou pa ka rété la ki ni sa. Pas moun ka ped tout bagay yo ek santé yo tou. Adan dot péyi yo ka bay valè fè brik, kisasayésa... si nou té ni plis lotonomi ek si lajan-an té toujou bien sèvi pétet nou té ké bay valè. »
« Sé pétet an malè kon an bénédision, fok nou tiré an bon bagay épi sa. »